hannaknits

Jotain valmista

2007-01-11T17:53:00.000+02:00

Ta-daa!! Tässä se on, kauan tekeillä (lue syksystä asti) ollut villatakki Novitan syksyn lehdestä. Mitään muutoksia en malliin tehnyt. Näin jälkeenpäin ajatellen takki voisi olla hieman pidempi, mutta menee se tuollaisenakin. Lankaa, Novitan petroolia Woolia, meni noin 350g mikä on 50g vähemmän kuin ohjeessa sanottiin S-kokoiseen neuletakkiin menevän. Puikot olivat 4mm kokoiset. Napit löytyivät jälleen kerran Stockmannilta.
Kuva on varsin surkea, mutta näillä säillä mahdollisuudet luonnonvalossa kuvaamiset ovat olemattomat. Jouduin siis turvautumaan vanhaan kikkaan; valkoinen villapeitto sängyn päälle ja räps, tässä tulos.

Ihme ja kumma, mutta kaikki vanhat pitkään marinoitumassa olleet työt ovat taas alkaneet kiinnostaa. Uudessa MODAssa oli vaikka mitä ihanaa, mutta päätin etten osta yhtään lankaa ennen kuin vähintään kolme "vanhaa" työtä on valmiina. Nyt on sitten yksi villatakki ja puuvillaneulepaita odottelemassa valmistumista.

Hyvää Uutta Vuotta (sarjassamme mielikuvituksettomia otsikoita) !

2007-01-03T19:04:00.000+02:00

Muutaman kuukauden radiohiljaisuus rikkoutuu. Koitan tehdä comebackin näissä neulomisasioissa. Loppusyksy meni vähän mustissa tunnelmissa ja siksi kai en täälläkään jaksanut meteliä pitää. Piti miettiä omaa jaksamista työssä ja koittaa löytää siitä niitä hyviäkin puolia jotka olivat päässeet väsyneellä unohtumaan. Elämä näyttää nyt paljon paremmalta kun asiat alkavat olla järjestyksessä.
Viimeaikoina olen piipertänyt yhtä ja toista, mutta mitään erikoista esiteltävää toistaiseksi ei ole. Lähinnä olen kokeillut erilaisia tekniikoita ja neulonut perussukkia, jotka eivät esittelyä kaipaa. Neuletekniikoista puheenollen, olen aina pitänyt erilaisista pitsi- ja pintaneuleista. Suomalaisen kirjakaupan hyllyltä löysin Mary Webbin kirjan Knitting Stitches. Kirjassa on yli 300 perinteistä ja modernia mallia pitsi- ja neuleisiin.
Lisäksi riesana on ollut vanha vaiva; uutta on kiva aloittaa, mutta mitään en tunnu saavan valmiiksi. Viimeksi kun laskin keskeneräiset työt niitä oli 12, nyt niitä on varovaisen arvion mukaan viisi lisää. IIIK! Voin kuitenkin lohduttautua sillä, että viime vuosi oli tuottoisin vuosi ikinä neulomisen suhteen. En nyt tähän tee mitään tilastoa aiheesta, mutta ilahduttavan paljon niitä valmiitakin töitä löytyi kun vähän muistelen. Tätäkin tärkeämpänä pidän sitä, että olen saanut ystäviäni ja siskojani innostumaan neulomisesta. Oppipa 5-vuotias kummityttönikin neulomaan viime vuonna. Eräs ystäväni joka oli vannoutunut antineuloja ei tarvinnut kuin yhden reissun Menitaan ja mieli muuttui; nyt on kuulema oikeanvärinen kaulaliina yms. asustetta talvitakin kanssa. Jokunen marttakerhokin on ehditty pitää.
Yllä kuva Pikkusiskon joululahjatakista joka on tehty Novitan Isoveli-langasta. Sitä kului noin 650 grammaa ja kauniit napit löytyivät Stockmannilta. Älkää säikähtäkö Pikkusiskon nokista naamaa. :-)

Have I lost my marbles?

2006-10-23T15:35:00.000+03:00

Ehkä olen, mutta kun se oli niin iiihana jamunolipakkosaadase. :-)

Vihreää

2006-10-15T14:32:00.000+03:00

Kaikessa hiljaisuudessa olen neulonut Pikkusiskolle vihreää villatakkia. Lanka on Novitan Isoveljeä. Ostin sitä taannoin Lauttasaaresta, Novitan tehtaanmyymälästä ja nyt harmittaa, etten ostanut sitä viimeistä kerää, vaikka se olikin eri värjäyserästä. Takista piti tulla huppari. Ohje on omasta päästä. Silmukkamäärät on kuitenkin Isoveli-langan vyötteessä olevan poolopaidan ohjeen mukaan.

Toinen vihreä neulomukseni edistyy varsin hitaasti. Etukappaleen kanssa meinasi mennä hermot, muutaman kerran jouduin sitä purkamaankin. Yleensä neulon tunnollisesti ensin takakappaleen, sitten etukappaleet ja viimeiseksi hihat. Tällä kertaa kävi etukappaleen neulomisen jälkeen kypsyttämään siinä määrin että ajattelin lepuuttaa hermojani ja neuloa ainakin toisen hihan ensin. Kyllä siitä varmaan hyvä vielä tulee...

Meinasi unohtua... Pikkusiskon ei niin täydelliseen villatakkiin löytyi lähes täydelliset puiset napit. Mitä Stockmannilta ei löydy, sitä ihminen ei tarvitse (paitsi että niillähän ei ole lankaosastoa).

Tämä sai minut hymyilemään. Enpä olisi uskonut että muutkin harrastavat. ;-)

Lankahankintoja

2006-10-08T21:41:00.000+03:00

On sitten tullut notkuttua lankakaupan hyllyjen välissä ja käyty kassan kautta muutaman kerän kanssa. Mielessä on ollut uusi syyshuivi. Takkikin pitäisi saada ja mielellään samana tummansinisenä kuin Limbo-langassa oleva väri. Saahan sitä tietenkin haaveilla...
Limbo on uusi tuttavuus minulle. Löysin sitä Helsingin Menitasta (joka on vaarallisen lähellä työpaikkaani). Se on Shoeller Stahlin (?) lankaa, 100% villaa. Puikkosuosituksena 3-4mm puikot. Yhdessä kerässä on 50g. Tein jo vähän mallitilkkua tästä langasta ja hyvältä näyttää. Aikaisemmin olin aika mustavalkoinen pukeutumisen suhteen. Neulomisen kautta olen opetellut käyttämään eri värejä. Tässä langassa on yhdisteltynä monta ihanaa värisävyä joista pitäisin jokaisesta erikseenkin.

Seitsemän veljestä Colori-lanka tuskin kaipaa esittelyjä. Sävyt on kauniit tässäkin langassa. Tästäkin luultavasti muotoutuu joku kaulahuivi.

Kävin viikonloppuna Vallilan Valtteri-kirpparilla josta lähti mukaan nämä kerät 100% norjalaista villaa. Lanka on aika paksua, mutta eiköhän siitä pipo tule. Yhdessä kerässä on 50g.

Jotain aikaansaatuakin sentään. Tämä neuletakin takakappale on Novitan kevät '06 lehdestä malli 36. Lankana on Tallinnasta, Filatista ostettu merinovilla. Tykkään väristä todella paljon ja mallikin on kaunis mutta melko hidasta neulottavaa.

Karkkipäivä

2006-10-07T15:34:00.000+03:00

Pitihän minunkin sitten kokeilla, kun niin monet muutkin ovat itse värjänneet lankoja Kool-aidilla. Sen enempiä selittelemättä, puhukoot kuvat puolestaan.

Jaa, mitähän tähän keksisi otsikoksi?

2006-09-20T11:33:00.000+03:00

Pienoisen hiljaisuuden jälkeen täällä taas. Voisin kai syyttää töitä ym. arkista elämää blogihiljaisuudesta, mutta en jaksa. Sen sijaan, mennäänpä olennaisempiin asioihin.

Novitan petrolinvärisestä Wool-langasta tekeillä oleva villatakki alkaa saada muotoaan. Kappaleita yhdistellessä huomasin harmittavan virheen; etukappaleiden kädentiekavennukset olin aloittanut n. 1,5cm myöhemmin kuin takakappaleessa, vaikka tarkkaan olin mittaavinani. No, en ala purkamaan koko työtä tuon takia. Hihojen istuttaminen vaatii aikanaan vähän enemmän tarkkuutta.

Kävin eilen elämäni ensimmäistä (kuulostaapa dramaattiselta) kertaa Novitan tehtaanmyymälässä Lauttasaaressa. Mukanani oli melkein kuusivuotias Kummityttöni, joka on innokas käsityöharrastaja. Siellä me sitten hypistelimme lankoja hyllyjen välissä. Itselleni löysin ihananvihreää Isoveli-lankaa josta tulee Pikkusiskolle palmikkoneuletakki. Ohjetta tosin ei ole, mutta kerta se on ensimmäinenkin kun neulesuunnittelua harrastan. Odotukset ovat korkealla, saapa nähdä kuinka käy... Lisäksi ostin 100% akryylilankaa, Fiestaa. Tämä taitaa kuulua siihen kategoriaan jonka nimi on "mitä minä ajattelinkaan". En ole pahemmin innostunut tekokuiduista, mutta langan väri vaan oli jotenkin herkku. Lisäksi kai houkutti langan paksuus joka tarkoittaa nopeaa tulosta. Mukaan lähti myös 7mm puikot ja kauan kaipaamani kevään 06 Novita-lehti.

Kummityttö sai valita itselleen kerän lankaa ja puikot. Hän kun oli kuullut äitinsä oppineen neulomaan kuusivuotiaana ja oli itse sitä mieltä, että hänkin kyllä oppii.

Tähän väliin vielä kuva sukista, jotka sain eilen lopulta valmiiksi (oi kuinka inhoan lankojen päättelyä). Näitä sukkia neuloin monissa eri paikoissa ja ne herättivät hilpeyttä ja kummastusta. Edellä mainittu Kummityttöni näki minun neulovan samaisia sukkia ja esitti asiantuntevia kommentteja kuten: "ai tuleeko noi raidat tohon itsestään kun se on tollasta moniväristä toi lanka?". Eräällä mökkireissulla sukanneulonta sai 30+ vuotiaan kauppatieteen maisterin (mainittakoon vielä että kyseessä on miespuolinen henkilö) kokeilemaan neulomista. Onneksi oli pätkä jämälankaa ja puikot joilla maisteri sitten pystyi kokeilemaan neulomista. Jo kolmen silmukan jälkeen homma alkoi luistaa ja jonkin ajan päästä kuulin ääneen ajattelua aiheesta mitenköhän nopeasti neuloisi paidan.

Toinen "oppilaani" on myöskin luontainen neuloja. Ensin mietin, miten selittäisin lapselle miten neulotaan ainaoikein-neuletta. Sitten pitemmittä puheitta otin puikot käsiin ja näytin muutaman silmukan verran neulomista, kunnes annoin kutimet Kummitytölle. Kädestä pitäen opettelimme tätä jaloa taitoa. Muutamasta pudotetusta ja neulomatta jättämästä silmukasta huolimatta neulonta alkoi luonnistua. On vain ihailtava sitä keskittymiskykyä ja innokkuutta, mitä lapsi osoittaa opetellessaan uusia taitoja. Debbie Stollerin Neulojan käsikirjan mukaan neidillä näyttäisi olevan Scandinaavinen ote neulomiseen.

:-)

2006-08-28T10:21:00.000+03:00

Kiitos kannustavia kommentteja jättäneille kanssaneulojille. Ne piristivät kummasti.
Palaan asiaan neuleasioissa myöhemmin. Nyt on kiire töihin. Hyvää viikonjatkoa kaikille!

Sukkasillaan

2006-08-24T22:05:00.000+03:00

Sukkasillaan ihan siitä syystä, että sukat valmistuu niin nopeasti. Viime aikoina on motivaation puute vaivannut. Kaikkea uutta on kiva aloittaa, mutta pitkäjänteisyys puuttuu niin että saisi valmista aikaiseksi.

Regia Crazy Color-sukkalangasta tehty polvisukka, joka on neulottu 3mm:n puikoilla. Saanen vielä lisätä, että puikot ovat ruusupuuta. Yhdestä 50g:n kerästä tulee sopivasti yksi pitkävartinen sukka.

Joku muukin on saanut sukat. Sanoipa vielä niiden lämmittäneen mieltäkin.

Motivaation puutteesta kertoo ylläoleva kuva. Vasemmalla keskeneräiset työt, joita on kokonaista 12 kappaletta! Oikealla sitten lankoja joita tuntuu vaan *ilmestyneen* jostain. Yleensä olen tunnollisesti neulonut langat pois, mitä nyt muutama kerä silloin tällöin on harhaillut nurkissa, ennen kuin ostan lisää lankaa. Aikaisemmin myös lankakauppaan mennessä tiesin mitä menen ostamaan. Nyt saatan ostaa lankaa tietämättä mitä tehdä siitä vain sen takia, että se nyt sattui olemaan niin ihanaa/halpaa/väri on poistumassa/*lisää tähän lukemattomia muita syitä*.

Tässä vielä kuva Baudelaire-sukista, jotka tekaisin 7 veljestä- langasta vähän muunnellen. Mallihan on Knittyn sivuilla.

Väsymys vaivaa muissakin kuin näissä bloggaus-asioissa. Töissä sattuu ja tapahtuu, mikä vie voimia. Koitan kuitenkin ryhdistäytyä ja kunnostautua neulerintamalla.

Ps. Oliskohan kenelläkään myydä/lahjoittaa tms. kevään 2006 Novita-lehteä?

Uutisia

2006-08-03T22:14:00.000+03:00

Miten onnistunkin saamaan kuvat näissä postauksissani epäjärjestykseen. Vika taitaa olla itse bloggaajassa, joka ei oikein hallitse näitä taiteen kaikkia sääntöjä tässä jalossa lajissa.
No siitä huolimatta uutisiin (tässä blogissa uutiskynnys on varsin matala)...

Tulin tänä iltana väsyneenä ja taas flunssaisena kotiin(se pahuksen räkätauti tuli takaisin) ja mitä minua odottikaan. En ole maininnut aikaisemmin, että tämän kesän olen asustellut Pikkusiskon kanssa joka tuli pääkaupunkiseudulle oman alansa kesätöihin. Pikkusisko on siis majaillut kaksiossa kanssani ja varsin kiva kesä on ollut. Nyt on sitten tullut Pikkusiskon aika palata takaisin kotikonnuille opiskeluiden pariin. Kiitokseksi sain tällaisen paketin, josta olin oikein otettu. Ensin en olisi malttanut pakettia edes avata kun se näytti niin nätiltä. Oli kuulema itse Paola paketoinut sen. Sitten voitti uteliaisuus; sisältä paljastui Sisko-muistikirja. Siitä tulee vieraskirjani. Aivan ihana! Kiitos Pikkusisko.

Tässä vielä kuva avaamattomasta paketista. Sen verran tykkään tuosta paperista, että laitoin sen talteen jos vaikka keksin hyvän idean kierrättää sen. Paketissa oli myös muovinen koriste josta tulee vaikka kiva silmukkamerkki. Kuten huomaatte innostuksestani, tämä tyttö saa harvoin lahjoja. :-)
Toinen uutisaihe tämänkertaisessa vuodatuksessa on ohimennyt ihastus. Aloitin vihreästä merinovillasta Novitan uudessa lehdessä olevan neuletakin. Vaikka kuinka ynnäilin ja mallitilkunkin tein, niin käytäntö osoitti että ei 500 grammasta merinoa tule sellaista neuletakkia. Purkuun siis.
Nyt olisi hyvät neuvot kalliita, eli kaivataan jotain kivaa neuletakin ohjetta. Todistetusti (kommentteja on tullut) tätäkin blogia lukee jokunen kanssaneuloja, joten kertokaapa mitä te tekisitte 500 grammasta ihanan vihreää merinovillaa.

Lopuksi vielä kuva Pikkusiskosta überhienon luentolehtiönsä takana. Tuossa lehtiössä on varmaan kaikesta kaikki tänä syksynä kunhan koulu avaa ovensa. Ainakin kansi lupaa niin.

Keskeneräistä

2006-08-01T11:31:00.000+03:00

Kuten kuvasta näkyy valmiiden töiden osamäärä ei ole kasvanut ollenkaan. Päinvastoin. Uutta kyllä aloittaa, mutta mitäs niille keskeneräisille käy? Ne jää *hmm* odottamaan.

Novitan syksyn lehdestä bongasin tällaisen mallin ja ihastuin heti. Pienten kokeiluiden ja muutaman mallitilkun jälkeen tulin siihen tulokseen, että Tallinnan merinovillasta tulee tämä neuletakki. Takakappaletta aloittelin eilen. Tämä ei ole sieltä nopeimmasta päästä neulottavia projekteja, mutta ehkä sekin valmistuu aikanaan. Toivossa on hyvä elää...

* lisää tähän otsikko *

2006-07-26T17:32:00.000+03:00

Huh. Kuvittelin aloittaessani tätä blogia, että minulla on varastossa vaikka kuinka paljon kekseliäitä otsikoita tilanteeseen kuin tilanteeseen. Eipä näytä olevan. Muutenkin tuntuu olevan takki tyhjä; kesäloma loppui hetki sitten mutta arki on ollut ankaraa sen jälkeen. Neulerintamalla ei ole tapahtunut muutamaa Jaywalkerin-tekelettä enempää. Tässäpä pari otosta. Palaan asiaan kun on jotain tähdellisempää esiteltävää.

Jaywalking

2006-07-16T22:30:00.000+03:00

Surffailtuani muiden blogeissa törmäsin tähän söpöön Razor cami -toppiin. Ja se oli saatava. Sinänsä hassua, koska en ole koskaan ajatellut tekeväni lyhythihaista tai hihatonta neuletta itselleni. Ja muutenkin olen kaikkea muuta kuin söpöstelijä. Värikin on jotain ei niin minua, mutta se sopii hyvin ruskean kanssa, jota minulla on jonkin verran. Lanka on Novitan Jasminia ja puikot on 3,5mm:n pyöröpuikot. Neule valmistuu nopeasti ja mallikerta on tutunoloinen Jaywalker-sukan neulomisen jälkeen.

Huh. Ensimmäinen sukka on valmis. Ohjeessa sanottiin sopivan puikkokoon olevan 2,75mm. En omista kuin 2,50mm ja 3mm kokoiset puikot, joten käytin 3mm:n puikkoja kun lankakin oli sen verran ohutta. Langasta ei ole valittamista; väri on kaunis ja lanka vaikuttaa ihan kestävältä. Tämä Match-sukkalanka (vaikuttaa saksalaiselta) tarttui mukaan Tallinnanreissulta. Siinä on 75% villaa ja 25% polyamidia. Seuraavat Jaywalkerit taidan tehdä pienemmillä puikoilla. Nämä sukat ovat vähän turhan väljät itselle, mutta ne eivät tulekaan minulle.

Pitsiä

2006-07-12T21:03:00.000+03:00

Sain tänään viimeisen kesälomapäivän kunniaksipuuvillapitsineuleen valmiiksi joka on kylläkin keväällä jo aloitettu. Langasta (Novitan Tennessee, yllätys yllätys) oli tarkoitus tulla vauvan peitto. Vauvasta kasvoikin yhtäkkiä leikki-ikäinen, joten langoille oli keksittävä muuta käyttöä.

Viime talvena tein elämäni ensimmäisen pitsineuletakin, petrolinvärisen mohairneuleen. Valkoisen neuleen tein samalla mallilla hieman muunnellen kuten kuvista näkyy. Malli on muistaakseni SK:n 10/05 numerossa. Olen tyytyväisempi mohairneuleeseen, mutta valkoista neulettakin tulee varmaan pidettyä. Mohairneuleen koko on S ja puuvillaneule on kokoa M. Kummatkin neuleet tein 5mm ja 5,5mm puikoilla. Näin jälkeenpäin ajatellen puuvillaneuleen olisi voinut tehdä pienempänä ja pienemmillä puikoilla. Kitten mohairia kului vajaa 250g ja luonnonvalkoista Tennesseetä noin 400g.

Kuumeista kutomista

2006-07-09T19:35:00.000+03:00

Helle vaan jatkuu ja yhtään asiaa ei auta se, että on kuumeessa tällaisella ilmalla. Kamala räkätauti iski sopivasti viikkoa ennen loman loppumista. Olen oikea työnantajan unelmaorja. Sairastaa lomalla. Pah.
Aloin sitten neulomaan joitain niistä Tallinanlangoista. Mielessä oli ensin pitsineulesukat, mutta muistinkin nähneeni ohjeen Jaywalker-sukista joiden malli sopisi lankaan loistavasti. Eikun neulomaan. Aloitin ensimmäisen yrityksen 2,5mm:n puikoilla ja ihmettelin että mitähän tästä vielä tulee. Kovin oli tiukan oloista jälkeä. Purin yritelmän ja otin 3mm:n puikot käyttöön. Sukista näytti tulevan juuri sellaiset kuin ohjeessa luvattiin, mutta edelleen ne olivat turhan tiukat. Vahingosta viisastuneena ajattelin vähän surffailla muiden blogeissa, jos vaikka löytyisi vinkkiä miten sukat 'pitäisi' tehdä. Muita blogeja lueskellessani sitten löytyi syy; olin jättänyt neulomatta ainaoikein-kerroksen jokaisen kavennus/levennys-kerroksen väliin. Joku muukin oli tehnyt samaisen virheen.
Kuvissa purkuun mennyt toinen versio sukasta. Kolmas kerta toden sanoo...

Huh hellettä

2006-07-07T22:41:00.000+03:00

Hikinen Tallinnanmatka takana päin. Tällaisia ihanuuksia löysin. En tiedä tulinko maksaneeksi langoistani samanverran kuin vaikkapa Suomessakin, mutta siitäkin huolimatta olen tyytyväinen tuomisiini. Mukaan lähti 500g merinovillaa joka toivon mukaan taipuu villatakiksi, muutamat pätkävärjätyt sukkalangat ja kaksi kerää kidmohairia (?). Lisäksi ostin Addin 2,5mm sukkapuikot. Niitä olisin voinut enemmänkin tuoda eri kokoisina.
Taidan tästä mennä etsimään eräiden sukkien ohjetta...

Kiitos...

2006-07-05T12:31:00.000+03:00

...kaikille kommenteista. Ihan onnessani niitä lueskelin.
Kesäpaita 2 valmistuu kovaa vauhtia, ja ah se on niin ihana vaikka itse sanonkin. Tämäkin paita on siitä samaisesta Novitan Tenneseestä kuten paita numero yksi. Koko on tässäkin S. Sini oli kiinnostunut langan menekistä. Minulla lankaa meni vähän alle 500 grammaa. Luulen että pienemmälläkin määrällä hommasta selviää, varsinkin jos ei ole tälläinen ihminen jolla on ylipitkät kädet. Havemmin löytyy sopivanmittaisilla hihoilla varustettuja paitoja kauppojen hyllyiltä. Tummansiniseen paitaan lisäsin myös pituutta helmaan.
Allekirjoittaneella on kiirus Ikeaan, joten tämä postaus jää vähän lyhyeksi. Pitäisi ostaa valokuvakehyksiä ja värkätä se pitkään suunnitteilla ollut valokuvakollaasi olohuoneen seinälle. Vielä kun on lomapäiviä jäljellä... 'Til next time.

The days are just packed

2006-06-29T10:43:00.000+03:00

On se ihana asia, että ihmisellä on kesäloma. Puolitoista viikkoa on nyt mennyt mukavasti ilman mitään ihmeellisiä suunnitelmia ja koko ajan on ollut tekemistä. Viikonloppuna on lähtö reissuun pohjoiseen päin, ja mikä parasta, paluupäivästä ei ole vielä tietoa. Kesäpaita 2 lähtee pitkälle automatkalle mukaan.
Mietin tässä eräänä päivänä, milloin neuleinnostukseni sai alkunsa. Olen aina tykännyt käsitöistä, jo koulussa se oli lempiaineeni. Neulomaan opin ala-asteikäisenä ja siitä lähtien olen neulonut enemmän tai vähemmän. Monta vuotta meni perussukkia neuloessa. Todellinen herääminen taisi tapahtua noin vuosi sitten, kun uskaltauduin kokeilemaan jotain muutakin. Näin jälkeenpäin ajatellen äkillinen kiinnostuminen neulomista kohtaan liittyy varmaan stressaavaan työtilanteeseen. Neulominen oli, ja on edelleen, hyvää vastapainoa ajoittain rankallekin työlle. Mikään ei ole sen parempaa työpäivän jälkeen kuin istahtaa kotisohvalle neulomaan ja ehkä silmäillä samalla muiden neulojien aikaansaannoksia eri blogeissa.

Kesäpaita

2006-06-26T17:45:00.000+03:00

..tai paitoja, tarkemmin sanottuna. Innostuin neulomaan puuvillalangasta. Kuvan tummansininen neule on Ullan ylösalasraglan. Lanka on Novitan Tenneeseetä. Tämä tummansininen on kylläkin poistettu jo tuotannosta. Puikkoina oli 3,5mm pyöröpuikot. Muutamilla muutoksilla sain paidasta oikein kivan. Hihat neuloin täyspitkiksi ja muutamilla kavennuksilla ja silmukanlisäyksillä sain paidasta istuvamman. Parasta mallissa on se, että saumoja ei ole lainkaan. Inhoan nimittäin kappaleiden yhdistämistä. Tälläkin hetkellä on kaksi valmista paitaa odottamassa innostusta, jos saisin ne valmiiksi joskus.
Tykästyin Ullan malliin ja tummansiniseen väriin niin paljon, että nyt pitää sitten saada toinen paita. Teen sen tummansini-valko-raidallisena. Tarvikkeet odottelevat valmiina.
Lisäksi olen neulonut jotain hauskaa viime päivinä. We Call Them Pirates on ilmainen ohje. On aika ihmeellistä, miten paljon voi löytää kivoja ohjeita ja ideoita suoraan internetistä. Pitkään olen lueskellut muiden neuleblogeja. Nyt sitten uskaltauduin itse kokeilemaan.

Ps. Valokuvaustaitoni ovat varsin rajalliset ja muutenkin olen keltanokka näissä bloggaus-hommissa, joten palaute ei ole pahitteeksi.

kröhöm...

2006-06-25T21:54:00.000+03:00

Tässäpä polkaisen käyntiin ihkaensimmäisen blogini. Neuleblogin.